Viikon koira: Madam Puddifoot

Viikon koira: Madam Puddifoot

GRL on päättänyt kaudella 2023 nostaa jokaisista kisoista yhden menestyneen tai muutoin mielenkiintoisen greyhoundin ja whippetin viikon koiriksi. Kauden ensimmäisissä kisoissa kilpaili vain greyhoundeja, joten tältä viikolta ei tule whippet-esittelyä.


Madam Puddifoot “Varpu”

Punaluu Black – Braka, synt. 10/2019
Omistaja Milla Toivanen, kasvattaja Peuranmäki Greyhounds

Sunnuntaina 18.6.23 Etelän Greyhound Urheilijat aloittivat kilpailukauden Tampereen Kaupin
vinttikoiraradalla EGU 30 v First Diamond Derby kilpailuilla. Kilpailu on suunnattu koirille, joilla ei ole allaan vielä yhtäkään voittoa. Kilpailua sponsoroi ProBalans ja Tampereella vaikuttava Pirkanmaan vinttikoirakerho oli lahjoittanut kukkia jaettavaksi palkittaville. Kilpailut järjestettiin aamukilpailuna mahdollisen helteen vuoksi ja lähtöjä oli kaiken kaikkiaan kolme.

Madam Puddifoot, kotoisammin Varpu, juoksi päivän ensimmäisessä lähdössä manttelilla 4. Varpun lähdön voit katsoa GRL:n YouTube-kanavalta.

Onneksi olkoon Milla ja Varpu hienosta voitosta!
Kiitos! Voitto tuntuu erittäin makoisalta, kun töitä on kovasti tehty koiran kunnon eteen. Viime kausi loppui murheellisesti, kun koirassa oli ylipainoa monta kiloa ja se näkyi ratatuloksissa.

Miten teillä Milla oli valmistauduttu kauteen ja millä mielillä lähditte ensimmäiseen
kilpailupäivään?
Kauteen on valmistuttu jo edelliskaudesta alkaen, kun viime kauden lopussa heitettiin ruokavalio täysin uusiksi. Poistettiin nappula ruokavaliosta ja korvattiin pelkällä parsalla, kamalaa jos minulta kysytään. Sillä koirasta lähti jämähtäneet nesteet ja siitä tuli varsin sutjakka. Talvella liikuttiin niin paljon kuin mahdollista, paksut hanget auttoivat asiassa. Varpu on aina ollut hyvä liikkumaan itsekseen, joten ei ole tarvinnut murehtia siitä miten sen saisi liikkumaan.

Ensimmäiseen kilpailupäivään lähdettiin oikeastaan todella varmoin mielin. Olin iloinen lähdöstä, Varpu oli viime kaudella monessa niistä ruuhkaisista lähdöistä ja väljempi kolmen koiran startti tuli tarpeeseen! Ihan näin hienoa lopputulosta en silti osannut odottaa – toivoin kyllä.

Varpuhan on jo kokeneempi kisailija verrattuna muihin päivän kisailijoihin, joista osa juoksi ensimmäistä kilpailuaan. Olisiko sinulla antaa uudemmille harrastajille jotakin vinkkiä, mitä olisi hyvä huomioida oman kilpurinalun kanssa?
Maltti on valttia! Varpu tosiaan on pian jo 4-vuotias ja tämä on sen kolmas kokonainen kisakausi. Viime kaudella se osoitti jo jonkunlaista kehitystä, mutta mm. paino-ongelmien takia terä jäi hiomatta. Edellinen kisakoirani alkoi myös vasta nelivuotiaana hoksata jutun juuren. Eli ei huolta, jos se oma vuosikas tai parivuotiaskaan ei vielä ole heti se ykkösparas. Kun jaksaa oppia koirastaan ja kokeilla muutoksia ruokintaan, treeniin ja peruseloon niin kyllä ne avaimet sieltä löytyy! Kiitos niille, jotka ovat tätä jaksaneet minuun takoa. Jospa seuraavaan kisakoiraan avaimet löytyisi vähän aiemmin.

Varpu voitti oman lähtönsä ajalla 17.05, joka oli samalla päivän nopein aika mutta sen lisäksi se oli Varpun oma ennätys lyhyellä matkalla. Millaiset fiilikset hienosta voitosta ja tuloksesta?
Voitto oli erittäin hieno ja tulos vielä hienompi! Ajattelin kisan aikana, että Runo (Porunn) kirii ohi maalisuoralla, mutta Varpu on emänsä kaltainen diesel – nytkin se lähti kuin nappi housusta vieheen kirmatessa karkuun. Voimaa siis löytyy pidemmällekin matkalle. En silti olisi ikinä uskonut, että Varpu saisi tuollaisen ajan sprintillä! Edellinen ennätys oli 17,39s.

Entä miten tästä eteen päin? Millaiset teillä on suunnitelmat kauden suhteen, tulemmeko näkemään Varpua jatkossakin lyhyellä matkalla vai onko tähtäimessä keskimatkan kilpailut, joista Varpulla on enemmän kokemusta?
Kauden suunnitelmina tosiaan on keskittyä enemmän keskimatkaan. Yrityksenä on myös saada nousemaan pitkän matkan (680m) startti, mutta siihen on hintsusti kavereita saatavilla – se kun ei ole ihan joka koiran matka. Toivoisin silti, että sellainen saataisiin nostettua. Jos kaksi, niin päästään palkitsemaan gaalassa Vuoden stayeria pitkästä aikaa!

Katsotaan kuitenkin mitä kausi tuo tullessaan, voihan se olla, että kokeillaan mm. Sprinttiderbyäkin. Turussa sprintti on vieläpä vähän pidempi, mutta ehkä tuolla matkalla siitä ei ole merkittävää hyötyä. Kuitenkin jos vauhdin saisi puristettua ykkösluokkaan, niin miksipä ei.

Haluatko lähettää terveisiä kanssaharrastajille, kilpailemista miettiville tai vaikka kilpailuiden järjestäjille?
Kannustan kaikkia avoimesti mukaan toimintaan! Jos ei ole omaa koiraa, toimihenkilötehtävissä pääset tutustumaan kilpureihin ja sitten hankkia sen oman, ei näille voi sanoa ei. Olisi myös ihanaa saada yleisöä paikalle, joten kannustetaan tuttuja ja tutun tuttuja tulemaan paikalle. Kisat on aina jännittävää katsottavaa, oli oma koira juoksemassa tai ei. Kilpailuiden järjestäjille jälleen iso tsemppirutistus, nyt kun itse pidän taukoa hallitustöistä huomaan miten paljon se loppupeleissä aikaa vie. Joten kiitos kun jaksatte uurastaa sen eteen, että tämä mahtava laji pysyy olemassa!

Vielä kerran lämpimät onnittelut Milla teille!
Kiitos ❤️

Lue myös EGUn oma raportti kilpailupäivästä täältä!

Haastateltavana Milla Toivanen
Kysymykset Jonna Paronen
Kuva Sami Raila